Kasvatusperiaatteeni
Asun Tammelassa omakotitalossa, keskellä metsää.
Kasvatan erilaisiin harrastuksiin sopivia Suomenlapinkoiria. He sopivat niin kotikoirina lemmikeiksi, erilaisiin harrastuksiin kaveriksi tai näyttelyihin esitettäviksi.
Koirieni silmät on testattu Optigenin prcdDNA-testin avulla terveiksi. Samoin kaikkien isukkien silmät ovat tutkittu terveiksi, joten pennutkaan eivät ole sairauden kantajia. Lisäksi kaikille koirille on tehty suomenlapinkoirien Pevisan mukaiset terveystutkimukset sekä DM ja Pompen tutkimukset.
Kasvattini sopivat kaikenlaisille perheille. Emot ja pennut ovat tottuneet lapsiin jo täällä, kun tyttäreni lapset ovat olleet niiden kanssa. Pennut kasvavat perheen parissa, sisätiloissa ihmisten keskellä normiarjessa.
Cimuleista löytyy useita väreja, lähes valkoisesta soopelista parkkiin ja mustia erilaisin merkein.
Pennut ovat luovutushetkellä (7-8 viikkoisina) rekisteröityjä, tunnistusmerkittyjä, eläinlääkärin tarkastamia ja madotettuja.
Mottoni on tuottaa fyysisesti ja psyykkisesti mahdollisimman terveitä koiria.
Joskin koiran kasvatus on kuin lottoaminen, joskus onnestaa ja joskus ei. Ikinä ei voi olla varma, vaikka parhaansa on tehnyt valinnoissa.Vihervaaran Nero13.3.1983-19.2.1998
Nero 1985
Koiria on lapsuuden kodissani ollut aina. Pystykorva, skotlannin paimenkoiria, labradorin noutaja ja kultainen noutaja. Siksi koiran hankinta oli luonnollinen tarve.
Nero on ensimmäinen suomenlapinkoirani.
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=SF116956%2F83&R=189Kun saimme omakotitalon valmiiksi, halusimme perheeseemme koiran. Isäntä oli "reissuhommissa" ja pois kotoa viikot. Asuimme keskellä metsää ja tarvitsimme koiran, joka vahtii, mutta joka on myös helppo kouluttaa ja hyvin ihmisten kanssa toimeentulevan. Koirakirjasta tutkimme eri rotujen eroavuuksia ja päädyimme tähän lapinkoiraan.
Aloitimme etsinnän ja löysimme ilmoituksen Vihervaaran kennelissä myynnissä olevasta pentueesta. Otimme yhteyttä Palomäen perheeseen ja menimme katsomaan 9 viikkoisia naperoita. Nero valitsi meidät ja lähti samalla kerralla mukaamme 10.6.1983. Meille syntyi vuonna 1984 ja -85 lapset ja koira tuli erinomaisesti toimeen lasten kanssa.
Lapset ja koira kasvoivat.
Neron ollessä 11 vuotias tuli mieleemme hankkia Nerolle kaveri, koska vanhanherran kuulo oli mielestämme heikentynyt. (Totuus taisi olla toisin, hän ei vain tahtonut enää vanhoilla päivillään osallistua kaikkeen jonnin joutavaan meidän kanssamme, vaan olla omassa rauhassaan.) Ehkä meillä myös alkoi mielessä liikkumaan ajatus, jos Nero siirtyy taivaan kentille, niin lapsille olisi helpompaa päästä läpi ikävästä, kun on toinen koira.
Olin käynyt Neron kanssa näyttelyissä ja ihastunut siellä näkemääni lähes valkoiseen soopeliin lappalaiseen. Tahdoin samanlaisen! Etsintään meni aikaa lähes vuosi. Kolusin kaikki kennelliiton ja rotuyhdistyksen pentuilmoitukset Lapista Tammisaareen ja Lappeenrannasta Vaasaan. Tuona aikana Lapissa syntyi yksi oikean värinen uros, mutta halusimme nartun. Vihdoin Hiidenparran kenneliin syntyi Kimu, jonka haimme meille. Nettiä ei ollut, siksi puhelin kävi kuumana useita kuukausia.
Aluksi pelotti päästää pikkupentua lähelle urosta, joka ei ollut ollut tekemisissä muuta kuin aikuisten koirien kanssa. Mutta... kolmikuinen Kimu pääsi kerran salaa Neron luo ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Pentu sai repiä vanhusta mistä vain ja kärsivällinen Nero menetti upean häntänsä siinä leikissä. Nero nuortui ihan silmissä ja saimme iloita hänestä lähes 15 vuotta.
Nero oli paras malliesimerkki suomenlapinkoirasta. Täydellinen meille!
Neron ollessa 13 vuotias perheeseemme muutti Kimu <3
Viereisessä kuvassa Kimu 4 kk ja Nero 13 vuotta.
Hiidenparran Kimu
27.2.1995-18.9.2006
Suukkoja kaikille jälkeläisilleni!
Hiidenparran Kimu on kaikkien Cimulin kennelin lappalaisten esiäiti. Häneltä on periytynyt geenien lisäksi myös kennelille nimi.
Kimuli oli pieni kokoinen, taittokorvainen ja runsas turkkinen. Turkin väri ei koskaan miellyttänyt näyttelyissä tuomareita, joten H jäi parhaaksi tulokseksi.
Luonnettä häneltä löytyi tarvittaessa, toisaalta taas hänet sai laittaa millaiseen solmuun halusi. Perusluonne oli iloinen, kaikille avoin ja rauhallinen.
Leikkisä Kimu oli koko ikänsä, kuten kuvasta näkyy, pallot olivat parasta (ruoan ja luiden jälkeen), mitä suussa kannatti pitää.
Kimu oli Tytin koira ja saikin erikoisoikeuksia Tytin huoneessa. Esim. oleskella sängyllä. Kaikilta muilta koirilta ja kaikkien muiden vuoteet, on kiellettyä aluetta.
Kimulla teetin yhdet pennut, joiden isänä oli Tarukallion Raito. Kessa, Ketta, Kemma ja Kamu olivat kaikki tyttöjä. Kamu oli kokomusta silmälasimerkein ja muut kolme olivat punaruskeita soopeleita. Kamun jäljet katosivat parin vuoden ikäisenä. Vuonna 2010 sain yllättäen puhelun Kamun omistajalta. Kamu vietti onnellisena eläkepäiviään.
Ainoastaan Kemma on jatkanut sukua.
Kimu sairastui syöpään ja kuoli yllättäen lyhyen sairastelun päätteeksi 11-vuotiaana.
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN18590%2F95
Kemma 12.6.1998-25.7.2010
prcd-PRA-testi A
Kimun tytär Kemma jatkoi sukua suoraan elenevassa emolinjassa.
Kemma on rauhallinen. Näyttelyissäkin tuomari on maininnut asian arvostelussaan. Kehässä muilla nartuilla oli haukkumiskilpailut ja Kemma oli ainoana hiljaa. Muiden melske ei häirinnyt häntä.
Kotona hän on ollut selkeästi lauman johtaja, jota muut ovat "kumartaneet". Vasta Senin tullessa tiineeksi, alfanartun viitta siirtyi Sempulalle.
Kemma oli käynyt salaa syömässä penturuokaa suoraan säkistä ja sai nopsasti miltei 4 kiloa ylipainoa. Ylipaino, ikä ja kova helteinen kesä aiheuttivat sydänkohtaukseen ja sydämen vajaatoimintaan 12-vuotiaana.
Varoituksena kaikille, lappalaiset lihovat helposti, joten ruoka on näiden heikkous!!!
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN29554%2F98
Kemman emolinja:
Riuku (synt. 1.3.1973) emä Salmu (kantakoira) ja isä Lampu (kantakoira)
-Poromiehen Zuku (15.1.1977) ->
Poromiehen Anar (16.4.1978) ->
Poromiehen Johtti (3.7.1982) ->
Bepita (7.4.1987) ->
Fohrmans Veera (21.4.1989) ->
Fohrmans Tudda (3.11.1993) ->
Hiidenparran Kimu (27.2.1995) ->
Kemma (12.6.1998) ->
Cimulin Teelikamentten (7.1.2004) ->
Teelikamentten Louhi (20.10.2007)
Teelikamentten Leinikki (20.10.2007)
Teelikamentten Lumikki (20.10.2007)
Cimulin Tirlittan (7.1.2004) ->
- Kairankulkija (10.3.2008)
Cimulin Ustit (15.4.2005) ->
- Cimulin Xanna (21.7.2011) ->
Pohjolansaaga Kaarna (9.3.2016)
Pohjolansaaga Pihka (9.3.2016)
Pohjolansaaga Nuppu (20.11.2018) ->
Pohjolansaaga Kielo (13.7.2021)
Pohjolansaaga Orvokki (13.7.2021)
Pohjolansaaga Vanamo (13.7.2021)
Pohjolansaaga Vuokko (13.7.2021)
Pohjolansaaga Hilla (14.3.2023)
Pohjolansaaga Mansikka (14.3.202)
Pohjolansaaga Mustikka (14.3.2023)
Pohjolansaaga Vadelma (14.3.2023)
Pohjolansaaga Silmu (20.11.2018)
Pohjolansaaga Verso (20.11.2018)
- Cimulin Xade (21.7.2011) ->
Cimulin Uniikki (14.10.2015) ->
Cimulin Ökyrakas (23.9.2018)
Cimulin Ökyihana (23.9.2018)
Cimulin Ökysöpö (23.9.2018)
Cimulin Ökykultainen (23.9.2018)
Cimulin Kemmuru (14.10.2015)
Cimulin Eminemi (uros)->
- Cimulin Xeni (21.7.2011) ->
Cimulin Äspärrä ( 26.5.2016)
- Cimulin Yxkuovsakasa (12.6.2012)
Cimulin Zurvivor (uros) (15.3.2015)->
Cimulin Mymmeli (19.7.2019)
Cimulin Myy (19.7.2019)
Cimulin Mörkö (uros)
Cimulin Umber (15.4.2005)
Cimulin Ustit "Seni" 15.4.2005 - 29.10.2016
Kemman tytär Seni oli luonteeltaan pallutettava, aina kyljessä kiinni ihmisten seurassa. Pennuilleen hän piti tiukkaa jöötä ja varsinkin pentujen ollessa pieniä, oli Seni tiukka äiti.
Seni synnytti kplme pentuetta, 7 narttua ja 7 urosta.
11-vuotiaana Senille tuli nisäkasvaimia, jotka todettiin pahanlaatuiseksi, nopeasti leviäväksi syöväksi.
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN28555%2F05&R=189
Cimulin Yxkuovsakasa "Chili" 12.6.2012 -
Senin tytär Chili on väriltään kuivatun chilipalon värinen.
Luonne Chili-pippurilla on lempeä, mutta tarvittaessa myös tulinen. Hän on myös oikea halinalle, jolle rapsutusta ei ole koskaan liikaa.
Chili synnytti yhden pentueen keisarinleikkauksellä, koska yksi pentu oli jäänyt poikittain synnytyskanavan alkuun. Synnytys osui sunnuntai päivälle ja koska päivystävä eläinlääkäri oli yksin töissä, venyi leikkauksen alku niin pitkälle, että kohdussa oli jo tulehdustila. Näin vain yksi pentu, C. Zurvivor selvisi ja neljä enkelivauvaa siirtyi pois luotamme.
C. Zurvivor "Zheni" on Muumi-pentueen isä ja hänen ensimmäinen pentueensa ovat cimuleita.
Evidensiassa Chililta poistettiin kohtu ja hän taisteli voittajana vaikeasta synnytyksestään. Seurauksena Chilillä turkki muuttui valtavaksi, vaikeasti hoidettavaksi, koska karvaa irtosi koko ajan vähän. Laadultaan karva muuttui untuvan pehmeäksi, johon kaikki roskat tarttuivat ja turkki takkuuntui helposti.
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI38778%2F12&R=189
Cimulin Äspärrä "Pärrä" 26.5.2016 -
Pärrä on Senin tyttären Cimulin Xenin ( sijoitusnarttuni) tytär.
Pärrä on energinen, oppivainen ja ihana pehmonalle.
Kun laumani kutistui helmikuussa 2019 Teelikamentten Leinikin (C. Teelikamenttenin tytär) kuoleman vuoksi, siirtyi Pärrä lauman pomoksi.
Pärrän isällä todettiin 6-vuotiaana katarakta (kaihi), ja siitä syystä Pärrän jalostuskäyttö piti unohtaa.
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI36049%2F16&R=189
Pörröpöksyn Karva-Kamu 12.11.2010- 9.9.2021
Laumaani on kuulunut koko ajan 2-4 koiraa. Taloudessamme oli uroskoira on Pörröpöksyn Karva-Kamu . Kamu siirtyi koirien taivaiselle kaarisillalle, nopeasti edenneen sairauden takia.
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI59476/10&R=189
Tämän hetkinen laumani
.
Meillä tepastelee viisi nelijalkaista, kolme lapinpörröä sekä kaksi kisua.
Cimulin Yxkuovsakasa "Chili", "Pepperkoija" tai "Pippuri"
Cimulin Äspärrä (tyttäreni sana, joka tarkoittaa ässäarpaa) "Pärrä"
Tunturitassun Olen Cimuli 16.4.2021-
Tunturitassun Olen Cimuli
16.4.2021 syntyi Tunturitassun kenneliin pirpana, joka sai jo nimessään kantaa tulevan kotikennelin nimeä.
Cimuli on erittäin ehtiväinen, iloinen ja supersuloinen tirriäinen. Kotona puhummekin hänestä Rimpsessana.
Reilun kahden vuoden iässä tehtyjen terveystarkastustulosten mukaan, hänen kauttaan jatkuu Cimulin kennelin kasvatustyö.
Aika näyttää, millaisia suloisia ihanuuksia hän maailman tuottaa!
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI30540/21&R=189
JA
Äiti ja tytär...
Didi(musta) ja Donalissu(blondi)
Jotta kauhun tasapaino olisi kohdallaan, pitää talossa olla myös kissa tai pari. Näin eivät hiiret hypi pöydällä.
Didi on saman ikäinen kuin Pärrä, joten jo pentuina ollessaan ovat tottuneet toisiinsa. Didillä on ollut kahdet pennut. Myös näiden isäkisut on tiedossa, koska "hommat" hoidettiin meidän saunalla.
Donalissu on Didin tytär. Koirat ja kissat tulevat hyvin toimeen keskenään.
Molemmat kissat on sterkattu, sirutettu ja he ovat sisäkissoja.
Kaikki koiranpennut saavat "kissasiedätyksen" jo synnyinkodissaan!